tiistai, 13. kesäkuu 2017

Jäätynyt Jäämeri ja muita rannikon ihmeitä

Matkan varrella kohtasimme meren kahdesti: paluumatka Perriertoppenin maisemista hiihdettiin jäätynyttä Austfjordenia pitkin ja kaksi viimeistä retkipäivää vietimme Billefjordenin jäällä. Ennen reissua vaikutti siltä, että meri ei jäätyisi kunnolla toista vuotta peräkkäin ja joutuisimme muuttamaan sen vuoksi reittisuunnitelmia. Reissun aikana vallinneet kylmät säät kuitenkin aiheuttivat sen, että meiltä jäi pois vain alkumatkan Tempelfjordenin ylitys. Austfjorden oli ennätyksellisen pitkälle jäässä ja Pyramidenin satama oli jäätynyt. Jouduimmekin hiihtämään kymmenkunta kilometriä kaupungista ennen kuin saavutimme jäänreunan.  

Meren jää oli selvästikin jääkarhujen valtakuntaa: karhujen jälkiä näkyi jäällä runsaasti, otuksia emme kuitenkaan havainneet. Karhujen takia pyrimme kuitenkin liikkumaan jäällä reippaasti ja välttämään siellä yöpymistä. Kaksi yötä jääkarhuväijyineen siellä kuitenkin vietimme. Valokuvaajalla nuo yöt tarjosivat hyvän tilaisuuden valokuvata maisemia ja tarkastella Huippuvuorten kirkkaiden öiden valoa, minkä läpitunkevan kylmyyden keskeltä kykenin.  

Maisemien puolesta vuonot omalla tavallaan olivat varsin kauniita. Etenkin Billefjordenin vastajäätynyt jää ja lopulta sulan veden raja tarjosivat mahdollisuuksia upeisiin valokuviin.

Huippis_Panorama15d.jpg
14.4.2017 Einsteinfjellet, Lemströmfjellet, Kasteltoppen ja Riddarborga, Austfjorden.

Huippis_Panorama15c.jpg
14.4.2017 Einsteinfjellet, Lemströmfjellet ja Kasteltoppen, Austfjorden.

Huippis_Panorama16c.jpg
15.4.2017 Lemströmfjellet, Kasteltoppen ja Riddarborga aikaisin aamulla, Austfjorden.

Huippis_Panorama16b.jpg
15.4.2017 Malmgrenfjellet, Mittag-Lefflerbreen,Odellfjellet ja Bulmanfjellet, Austfjorden.

Huippis_Panorama18d.jpg
17.4.2017 Pyramiden, Mumien, Svenbrenøgda, Birger John sonfjellet, Gizehfjellet ja Sfinksen, Ragnardalen.

Huippis_Panorama18h.jpg
17.4.2017 Gizehfjellet,Sfinksen, Løvehovden, Wordiekammen ja Campbellryggen, Petuniabukta.

Huippis_Panorama18c.jpg
17.4.2017 Nordenskiöldbreen, Campbellryggen ja Yggdrasilkampen, Billefjorden.

Huippis_Panorama18f.jpg
17.4.2017 Løvehovden, Wordiekammen ja Garmaksia, Billefjorden.

Huippis_Panorama18b.jpg
17.4.2017 Yggdrasilkampen, Pyramiden, Wordiekammen, Campbellryggen, Tyrrelfjellet ja Billefjorden, Lykteneset.

Huippis_Panorama19h.jpg
18.4.2017 Yggdrasilkampen, Pyramiden, Campbellryggen, Billefjorden ja Garmaksia, Lykteneset.

Huippis_Panorama19c.jpg
18.4.2017 Tyrrelfjellet, Tjosaasfjellet, Brisingefjellet, Feyling-Hanssenfjellet ja Garmaksia, Billefjorden.

Huippis_Panorama19g.jpg
18.4.2017 Billefjorden, Feyling-Hanssenfjellet, Campbellryggen, Tyrrelfjellet, Tjosaasfjellet ja Brisingefjellet, Narveneset.

Huippis_Panorama19d.jpg
18.4.2017 Skansen ja Feyling-Hanssenfjellet, Narveneset.

Huippis_Panorama19e.jpg
18.4.2017 Brisingefjellet, Billefjorden ja Skansen, Narveneset.

Huippis_Panorama19b.jpg
18.4.2017 Feyling-Hanssenfjellet, Campbellryggen, Tyrrelfjellet, Tjosaasfjellet, Brisingefjellet ja Billefjorden, Narveneset.

Huippis_Panorama19f.jpg
18.4.2017 Feyling-Hanssenfjellet, Campbellryggen, Tyrrelfjellet, Tjosaasfjellet, Billefjorden ja Mursu, Narveneset.

maanantai, 22. toukokuu 2017

Perriertoppen - Huippuvuorten chamonix

Huippuvuortenvaelluksen jylhimmät maisemat löytyivät Perriertoppenin, saarten toiseksi korkeimman vuoren läheisyydestä. Paikka onkin saanut vaeltajien keskuudessa lempinimen pikku-Chamonix.

Täällä vietimme peräti kaksi lepopäivää. Ensimmäisen niistä käytimme kiivetäksemme itse huipulle. Koska kaikki eivät vielä ole oppineet lepäämään samalla, kun kiipeävät vuoren rinnettä ylöspäin, täytyi sen jälkeen vielä viettää toinen lepopäivä. Onneksi sain oppaana toimineen Korpijaakon puhuttua ympäri lähtemään kiipeämään läheistä kurua ylös, ettei aivan koko päivää tarvinnut viettää leirissä makoilemassa.

Säät olivat noina parina päivänä varsin maltilliset. Pakasta ei ollut ylettömästi ja tuulikin Huippuvuorten mittapuulla lähes tyyni, ainakin siinä laaksossa missä olimme. Lisäksi iltaisin ja aamuisin sekä aurinko että pilvet tarjoilivat upeita ja vaihtelevia valoesityksiä.

Eipä siis ihme, että kameralla riitti ympärillä kuvattavaa ja joka päivä syntyi useita ainakin itseäni miellyttäviä panoraamoja. Toki aika suuri osa niistä on kuvattu aivan leirin välittömästä läheisyydestä, joten samat tunturit toistuvat kuvissa. Tässä kuitenkin varsin kattava sarja pikku-Chamonix:n maisemia.

Huippis_Panorama12b.jpg
11.4.2017 Vetsfjellet, Chadwikryggen ja Irvinefjellet, Gallerbreenin yläpäästä.

Huippis_Panorama12c.jpg
11.4.2017 Chadwikryggen, Perriertoppen ja Irvinefjellet, Tryggvebreenin yläpäästä.

Huippis_Panorama12e.jpg
11.4.2017 Perriertoppen, Pallasfjellet, Junofjellet, Irvinefjellet ja Vestafjellet.

Huippis_Panorama12f.jpg
11.4.2017 Junofjellet, Irvinefjellet,Vestafjellet, Chadwikryggen ja Nøytronfjellet.

Huippis_Panorama12d.jpg
11.4.2017 Nøytronfjellet, Perriertoppen, Pallasfjellet, Junofjellet ja Irvinefjellet.

Huippis_Panorama13c.jpg
12.4.2017 Perriertoppen ja Pallasfjellet.

Huippis_Panorama13d.jpg
12.4.2017 Pallasfjellet Perriertoppenin rinteestä.

Huippis_Panorama13b.jpg
12.4.2017 Pallasfjellet ja Nøytronfjellet Perriertoppenlta.

Huippis_Panorama13e.jpg
12.4.2017 Irvinefjellet,Vestafjellet, Chadwikryggen, Nøytronfjellet ja Perriertoppen.

Huippis_Panorama14f.jpg
13.4.2017 Junofjellet, Irvinefjellet,Vestafjellet, Chadwikryggen ja Nøytronfjellet.

Huippis_Panorama14d.jpg
13.4.2017 Tryggvebreen ja Junofjellet.

Huippis_Panorama14e.jpg
13.4.2017 Junofjellet ja Irvinefjellet.

Huippis_Panorama14b.jpg
13.4.2017 Irvinefjellet ja Vestafjellet, Junofjelletiltä.

Huippis_Panorama14c.jpg
13.4.2017 Nøytronfjellet, Perriertoppen, Pallasfjellet, Junofjellet ja Irvinefjellet.

Huippis_Panorama15b.jpg
14.4.2017 Vestafjellet, Chadwikryggen, Nøytronfjellet, Perriertoppen, Pallasfjellet ja Junofjellet.

sunnuntai, 30. huhtikuu 2017

Läpileikkaus Huippuvuorten vaelluksen maisemiin

Huippuvuorten vaellus on nyt onnellisesti takanapäin ja voin keskittyä sen kuvalliseen antiin. Olen tähän kirjoitukseen liittänyt yhden panoraamakuvan jokaiselta reissun päivältä. Muutamina päivinä olosuhteet eivät kuvaamista suosineet, joten kuvavalintaan ei juuri valinnanvaraa ollut. Parhailta päiviltä hyviä kuvia olisi ollut useita ja on osin sattumaa, mikä on valikoitunut juuri tähän kirjoitukseen. Hyviä kuvia on vielä runsaasti julkaisematta, joten jatkoa vielä seurannee.

Reissun tapahtumista on jo kerrottu Ankarat Avotunturit -blogissa, joten minun on tässä turha ruveta niitä toistamaan. Henkilökohtaisen analyysin reissun tapahtumista julkaisen myös myöhemmin, joten jätetään sekin pois tästä postauksesta. Sen sijaan nostan tässä esiin muutamia erityisongelmia liittyen panoraamakuvien kuvaamiseen tällä reissulla.

Ensimmäinen kysymys on tietysti saada kamera ylipäätänsä toimimaan retken olosuhteissa. Käytössäni on Canonin pieni pokkarikamera, jonka normaali akku lakkaa toimimasta 15 asteen pakkasessa. Siispä olen liittänyt kameraani otsalamppuni ulkoisen pariston, jota pidän taskussa ja silikonijohdon avulla johdan siitä sähkön kameraan. Silikonijohto on osoittautunut hyväksi sillä se kestää käyttökelpoisena yli 30 asteen pakkasissa. Näin olen saanut kamerani toimimaan surkeasti vinkuen, mutta melko luotettavasti kovissakin pakkasissa. Tosin tällä kertaa retken loppupuolella kameran näyttöön alkoi ilmestyä mustia viiruja, jotka päivän mittaan vaihtelivat paikkaa. Viirut ovat nyt kadonneet, kun kamera on palannut normaaleihin olosuhteisiin. Kameraa säilytin aina ulkona pakkasessa, jotteivät lämpötilanvaihtelut olisi aiheuttanut kosteusvaurioita. Kerran kameralle putosi vesipisara, joka heti jäätyi linssin rakenteisiin ja esti kuvaamisen, kunnes illalla olin kuivannut kameran teltassa perusteellisesti.

Oman haasteensa panoraamojen kuvaamiseen tuo Huippuvuorten valo. Aurinko ei täällä juuri koskaan nouse korkealle, mistä syystä varjot ovat hyvin pitkiä. Siksi myötäaurinkoon oma varjo tahtoo aivan väkisin tulla mukaan kuvaan. Yksi paljon käyttämäni tapa kiertää tämä oli käyttää vuorten varjoja hyväksi. Vuoren varjossa ei ole omaakaan varjoa. Toinen tapa oli kuvata kuvat yläviistoon, mutta välillä olisi ollut kiva saada kuvaan myös etualan lunta sinisen taivaan sijaan.

Talvivaelluksille tyypillinen ongelma on myös oma ja ryhmän latu kuvassa. Pehmeään lumeen syntyi ryhmästä syvä jälki, joka rajoitti kuvaamista tulosuuntaan. Eteenpäin ja sivuille kuvaussektorit olivat yleensä vapaat. Erityisesti alkumatkasta ihan oma lukunsa jälkien tuottajina olivat Huippuvuorten lukuisat moottorikelkat, joiden jälkiä oli ihan joka paikassa. Aina muut ryhmäläisetkään eivät hahmottaneet kuvaustyyliäni. Kun siirryin etuviistoon oikealle aloittaakseni kuvaamisen sitä suunnasta niin, joku tietysti hahmotti, että silloin vasemmalla sektorissa on hyvin tilaa kyykkypissalle. Sitten kun olin päässyt kuvaussektorin vasempaan reunaan, niin siellä olikin jo jotain kuvan kannalta ylimääräistä. Ja sen verta hienotunteisuutta minusta kuitenkin löytyi, etten kuitenkaan kuvannut tarpeilla olevia matkakumppaneitani, vaikkakin photoshopilla sellaisen ihan hyvin olisi voinut poistaa kuvan reunasta varsin huomaamattomasti. Sen sijan ladun ja moottorikelkanjälkien poistoon olen kyseistä ohjelmaa käyttänytkin.

Myös retkikunnan varsin tiukka aikataulu rajoitti kuvaamista. Legitauko kesti tarkkaan kymmenen minuuttia ja silloin oli tehtäviä valintoja siitä, käyttikö tauon kuvaamiseen, juomiseen vai legieväiden syömiseen. Onneksi olen totuttanut itseni tulemaan toimeen vähällä juomisella ja matkallakaan ei ihan joka tauolla ole tarvetta syömiseen, joten useimpina taukoina saatoin keskittyä kuvaamiseen muiden aktiviteettien sijaan.

Kaikesta huolimatta sain kuitenkin lukuisia onnistuneita panoraamoja aikaiseksi joita nyt ja myöhemmin voin julkaista täällä.  

Huippis_Panorama1.jpg
31.3.2017 Hiorthfjellet ja Operafjellet, Adventdalen.

Huippis_Panorama2.jpg
1.4.2017 Helvetiafjellet ja Arctowskifjellet, Adventdalen.

Huippis_Panorama3.jpg
2.4.2017 Sticky Keep, Eskardalen.

Huippis_Panorama4.jpg
3.4.2017 Milne Edwardsfjellet, Sassendalen.

Huippis_Panorama5.jpg
4.4.2017 Stensiöfjellet ja Wallenbergfjellet, Rabotbreen.

Huippis_Panorama6.jpg
5.4.2017 Nashornet ja Strökärfjellet, Von Postbreen.

Huippis_Panorama7.jpg
6.4.2017 Skedvifjella, Barkowfjellet, Flaska ja Bikja, Philippbreen.

Huippis_Panorama8.jpg
7.4.2017 Massonfjellet, Bogačevryggen ja Svanbergfjellet, Lomonosovfonna.

Huippis_Panorama9.jpg
8.4.2017 Snømannen ja Passhetta, Millingbreen.

Huippis_Panorama10.jpg
9.4.2017 Astronomfjellet ja Newtontoppen, Kvitbreen.

Huippis_Panorama11.jpg
10.4.2017 Bleigen, Venusfellet, Galileotoppen ja Didierfjellet, Trebrepasset.

Huippis_Panorama12.jpg
11.4.2017 Jeffreystoppen, Solfjellet, Vestafjellet ja Irvinefjellet, Gallerbreen.

Huippis_Panorama13.jpg
12.4.2017 Pallasfjellet ja Chadwickryggen, Tryggvebreen.

Huippis_Panorama14.jpg
13.4.2017 Tryggvebreen Junofjelletiltä.

Huippis_Panorama15.jpg
14.4.2017 Grøssfjellet, Trygvebreen.

Huippis_Panorama16.jpg
15.4.2017 Trikolorfjellet, Sentinelfjellet ja Odellfjellet, Mittag-Lefflerbreen.

Huippis_Panorama17.jpg
16.4.2017 Jäävuorilaakso, Heclastakken, Framstakken ja Trikolorfjellet, Hoglandvatnet.

Huippis_Panorama18.jpg
17.4.2017 Jacsonfjellet, Pukkelkammen ja Luxorfjellet, Ragnarbreen.

Huippis_Panorama19.jpg
18.4.2017 Pyramiden, De Geerfjellet, Nordenskiöldbreen ja Campbellryggen, Billefjorden ja Lykteneset.

keskiviikko, 11. tammikuu 2017

Kaamosvaellus Kiilopään seutuvilla

Tämän talven kaamosvaellus suuntautui Saariselälle Kiilopään maisemiin. Ajankohtana oli uudenvuoden tienoo ja kestoa reissulle tuli kuusi yötä. Jollain tavalla valoisaa aikaa oli päivästä kuutisen tuntia, mistä noin neljä tuntia oli riittävän valoisaa valokuvaukseen ilman jalustaa. Päivän valoisan ajan pyrimme pääsääntöisesti olemaan liikkeellä, jolloin hiihtomatkaa reissulla kertyi yhteensä 69 kilometriä. Muutamana iltana hiihdimme pitempään vielä pimeässäkin. Vaellus keskittyi Kiilopään ympäristöön, sillä pidemmälle meno olisi vaatinut pidempiä aikoja hiihtoa pimeässä.

Vaikka kaamoksen viralliseen loppumiseen Saariselällä olikin vielä aikaa muutama päivä, pääsimme viimeisenä päivänä tunturin huipulta näkemään auringon n. 50 minuutin ajan kunnes se meni piiloon Suku-Nattasen taakse. Saimme  vielä mahdollisuuden toiseen päivään, kun aurinko tuli vielä uudestaan esiin Nattastunturien välistä vajaan kymmenen minuutin ajaksi.

Pilvisinä päivinä tuli varsin vähän kuvatuksi, koska silloin valo ei juuri innostanut kuvaamiseen. Myöhemmin keväällä valoa kuvaamiseen olisi paljon enemmän ja pilvisinä päivinä kaamoksen hämärää ei kuviin oikein pysty vangitsemaan – kuvat näyttävät pelkästään alivalottuneilta.

Onneksi kolmena päivänä pilvet repeilivät ja auringon valo tarjosi maisemaan väriä sekä valojen ja varjojen vaihtelua. Kauniin sään varjopuolena oli luonnollisestikin kova pakkanen. Lämpömittarin lukema tippui parhaimmillaan -34 asteen tuntumaan, mikä tietenkin toi omat haasteensa kuvaamiseen. Erillisellä akulla, jota pidin takin alla, kuvaaminen kuitenkin sujui ongelmitta.

Kahtena viimeisenä iltana luonto tarjosi meille mitä upeimmat revontulinäytelmät ja kun Niilanpään porokämpän pihassa maisemakin oli kohdallaan, sain kuvatuksi tähän mennessä parhaat revontulikuvani.

Saariselka_Panorama3.jpg
Kutturapäät ja Rautupää kehystävät Rautuojan laaksoa.

Saariselka_Panorama5.jpg
Raututunturin ja Aaslakkapään välinen satula.

Saariselka_Panorama9.jpg
Rautuoja.

Saariselka_Panorama11.jpg
Aaslakkapää.

Saariselka_Panorama10.jpg
Kopsusselkä.

Saariselka_Panorama12.jpg
Aurinko on juuri kivunnut horisontin yläpuolelle

Saariselka_Panorama4.jpg
Kopsuspäällä keskipäivän aurinko kohoaa juuri Nattastunturien tasalle.

Saariselka_Panorama7.jpg
Kopsuspäätä pohjoiseen.

Saariselka_Panorama2.jpg
Raututuntureita.

Saariselka_Panorama8.jpg
Niilanpään vanhan poroerotuspaikan maisemia.

Saariselka_Panorama1.jpg
Revontulten ilotulitusta Niilanpään yllä.

Saariselka_Panorama6.jpg
Lumista metsää polun varresta juuri ennen Kiilopäätä.

tiistai, 19. huhtikuu 2016

Panoraamoja Sarekin tunturialueelta

Maaliskuun puolessa välissä tein kahden viikon vaelluksen Sarekin alueelle. Matkakumppaninani oli Otso, viimetalvisen kurssin osallistujia. Matkasuunnitelma oli yksinkertainen: lähtö ja paluu Ritsemissä ja siinä välissä kaksi viikkoa kiertelyä laaksojen pohjia Sarekin tunturialueiden välissä. Olosuhteiden salliessa suunnitelmissa oli tehdä päiväretkiä alueen huipuille. Pieni ryhmäkoko salli vapaamman liikkumisen ja aikaa valokuvaamiseen oli edellistä reissua paremmin.

Sarek_Panorama20b.jpg
Akkajauren jäätä ja saman niminen tunturi.

Sarek_Panorama18b.jpg
Ensimmäinen leiripaikkamme Áhkká-tunturin juurella.

Sarek_Panorama9b.jpg
Aurinko laskee Sarek- ja Áhkká-massiivien väliin.

Sarek_Panorama23b.jpg
Gássaláhko kohti Sarekin tunturialuetta.

Sarek_Panorama15b.jpg
Gássaláhko, Sarek-massiivi ja Áhkká-tunturi.

Sarek_Panorama25b.jpg
Maisema Guhkesvággen suulta.

Sarek_Panorama17b.jpg
Maisema Várdasdievválta pohjoiseen. Vasemmalla Sarek Nordtoppen ja oikealla Skanátjåhkkå.

Sarek_Panorama22b.jpg
Maisema Sarek Nordtoppenin rinteeltä kohti itää.

Sarek_Panorama19b.jpg
Sarek Nordtoppen ja sen pohjoispuoleinen nimetön huippu.

Sarek_Panorama26b.jpg
Guhkesvágge ja Skanátjåhkkå.

Sarek_Panorama24b.jpg
Guhkesvágge, Sarek-massiivi ja Áhkká-tunturi illalla.

Valokuvauksen kannalta reissun säät olivat kovin kaksijakoiset. Ensimmäisen viikon säät olivat hyvin vaihtelevat: täydellisestä kaikenpeittävästä sumusta hyvinkin kirkkaisiin hetkiin. Sään muutokset olivat hyvin nopeita, vain harvoin illalla oli samankaltainen sää kuin aamulla. Vain muutamassa tunnissa sää saattoi vaihtua pilvettömän kirkkaasta pilviseen ja kaikenpeittävään sumuun. Nopeasti muuntelevat säät tarjosivat loistavat mahdollisuudet maisemakuvaukseen.

Seuraavalla viikolla säät muuttuivatkin täysin päinvastaisiksi. Ensin satoi vettä neljä päivää, mikä sen jälkeen kääntyi lumimyrskyksi, joka pakotti meidät kolmeksi päiväksi telttaan. Nuo päivät vietimme todella komeissa maisemista, mistä vain näimme aavistuksenomaisia välähdyksiä sateen ja lumipyryn keskeltä. Kameranikin sai siipeensä kosteudesta ja lakkasi toimimasta. Kikkailemalla sain sillä jokusen kuvan kuvatuksi, kunnes sain sitä teltassa sen verta kuivatuksi, jotta se taas alkoi toimia normaalisti.  

Sarek_Panorama3b.jpg
Leiripaikka Guhkessvággessa aikaisin aamulla, Skanábákte vasemmalla, Sarek Nordtoppen oikealla.

Sarek_Panorama14b.jpg
Usva hälvenee Guhkessvággessa.

Sarek_Panorama16b.jpg
Niendotjåhkkå.

Sarek_Panorama4b.jpg
Ähpár-massiivi Liehtjitjávrren yli.

Sarek_Panorama5b.jpg
Niendotjåhkkå ja Sjuodji.

Sarek_Panorama8b.jpg
Ruopsokpuollda ja Dágartjåhkkå juuri ennen auringonnousua.

Sarek_Panorama1b.jpg
Sitojauren laakso, Áhkábákte, Dágartjåhkkå ja Ruopsoktjåhkkå

Sarek_Panorama11b.jpg
Dágartjåhkkå, Basstavágge ja Ruopsoktjåhkkå.

Untitled_Panorama21b.jpg
Basstavágge ja Lulep Basstaskájdásj.

Sarek_Panorama6b.jpg
Sarvatjåhkkå, Ähpár ja Bielatjåhkkå aamuvalossa.

Sarek_Panorama12b.jpg
Bielatjåhkkå, Spökstenen ja Låddebákte.

Sarek_Panorama13b.jpg
Låddebákte ja Bielloriehppe.

Sarek_Panorama7b.jpg
Álggavágge tihkusateessa.

Sarek_Panorama10b.jpg
Gisuris ympäristöineen.

Hiukan paremmin olisi pitänyt olla hereillä kuvatessa. Käytännössä tulin kuvanneeksi lähes kaikki panoraamat vaakakuvina. Sarekin tunturit ovat kuitenkin monin paikoin niin korkeita ja jyrkkiä, että ne olisivat edellyttäneet pystykuvausta, jotta olisi saanut kuvaan myös riittävästi taivasta vuorien päälle ja toisaalta myös riittävästi maata jalkojen juuresta. Pari parhaista panoraamoista onkin koostettu kahdesta vaakakuvista koostuneesta kokonaisuudesta, joista toinen on kuvattu ala- ja toinen yläviistoon.  

Reissun kuvalliseen antiin tulee kuitenkin olla tyytyväinen. Guhkesvággen ja Ähpár-massiivin seudut tarjosivat useita todella upeita näkymiä upeassa valossa. Paljon jäi vielä näkemättäkin. Álggavágge ja Ruohtesvágge taas kerran tarjosivat vain aavistuksen siitä, mitä kirkkaassa säässä voisi nähdä.