Pohjan tultua rimoitetuksi alkoi armoton hiominen. Ensin hioin kaikki vielä kohollaan olleet saumat tasaisiksi kanootin molemmin puolin. Muotoilin hiomakoneella sekä keulan, että perän muotoja. Hionnan ollessa noin puolivälissä minulle tuli tauko kanootin tekoon, joten lisäsin laskuitukittiä vielä kaikkiin jäljellä oleviin saumojen koloihin, sekä hieman ylimääräistä keulaan ja perään sopivien muotojen saamista varten.

Tauolta palattuani keskityin hiomaan pelkästään kanootin vasenta kylkeä kauniin pyöreäksi, koska tarkoitukseni oli lasikuiduttaa pohja kahdessa erässä, kumpikin kylki kerrallaan. Tämä siksi, koska lasikuitumaton leveys ei olisi riittänyt kuiduttamaan pohjaa kerrallaan ja maton muotoilunkin kannalta yhden kyljen kuidutus kerrallaan vaikutti helpommalta. Yhden päivän hionta riitti saamaan kyljen riittävän pyöreäksi. Hionta oli hieman haasteellista, koska käsittelemätön levy oli hionnan kannalta paljon pehmeämpää kuin saumat tai epoksilla käsitelty kohta levy. Aloitin hiomalla saumojen kohdalta ylimääräisen kulmikkuuden pois ja lopuksi pyrin hiomaan kyljet tasaisen pyöreiksi kyljen suhteen poikittaisella hiomakoneen liikkeellä. Samanaikaisesti tunnustelin kädellä kyljen pyöreyden tasaisuutta. Samalla hioin myös kanootin tasaiset alueet mahdollisimman tasaisiksi.

Hionnan jälkeen poistin hiomapölyn ja levitin kyljelle lasikuitumatonmahdollisimman tasaisesti. Leikkasin siitä ylimääräiset pois ja teippasin sen maalarinteipillä mahdollisimman tarkasti paikoilleen. Varsinkin kanootin keulassa ja perässä tarvittiin teippiä runsaasti, koska näissä oli jyrkinpiä muotoja matossa.

Lasikuitumaton telasin paikalleen aloittamalla keskeltä ja etenemällä siitä kertakäyttömuki epoksia kerrallaan vuoron perään eteen ja taaksepäin. Ilmakuplia välttääkseni ja saadakseni maton mahdollisimman hyvin kiinni telasin myös aina aiemmin telattujakin alueita. Tämä siksi, että kun epoksiin oli tullut hieman tarttuvuutta, telaaminen varmistaa maton kiinnittymisen kunnolla alustaansa.

Ikkuna-ajan puitteissa lisäsin vielä kumilastalla lasikuitukittiä tasoittaakseni laskuitumaton pinnan. Nyt hionta ennen seuraavaa lasikuidutusta tuottaa tasaisemman pinnan, johon seuraava matto on helpompi kiinnittää.

Ensi kerralla onkin sitten edessä sama homma toiselle kyljelle ja nyt laitetun maton reunan hiominen seuraavan maton alle osuvaksi. Ainakin vielä nyt kanootin kylki näytti hämmästyttävän tasaisesti kaartuvalta, vaikka hioessa tuntui siltä, että tasaisen pinnan aikaan saaminen hiomalla on ihan mahdotonta.