Torstaiaamu valkeni sumuisena ja pilvisenä. Yöllinen sade oli valkaissut vuorien huiput. Aamupäivällä kävimme paikallisessa museossa, mutta sen jälkeen päätimme lähteä käymään lumisilla vuorilla. Suhruinen päivä sesongin ulkopuolella, ei ilmeisestikään hirveästi houkutellut turisteja, koska väkeä oli paljon vähemmän kuin sunnuntaina Nebelhornin huipulla, vaikka hintakin oli vain puolet siitä.


Gondolihissi tuomassa matkailijoita ylös.


Panoraama yläasemalta Itävallan puolelle.

Suurikokoinen gondolihissi vei meidät ensin toiselle asemalle ja sen jälkeen pienempi hissi vuoren huipun tuntumassa olevalle yläasemalle. Pilvet olivat alkaneet repeillä ja asemalta aukeni upea maisema Itävallan puoleiseen laaksoon, joka siinsi voimakkaan vihreänä allamme. Vuoren huipulle oli satanut viitisen senttiä tuoretta lunta, joka muodosti voimakkaan kontrastin vihreiden laaksojen kanssa. Allin kanssa kiipesimme vuoren korkeimmalle huipulle Eevan ja Aamun jäädessä yläaseman tuntumaan.


Aamu ja Eeva kiipeävät ylös.


Panoraama Fellhornin huipulta.


Alli Fellhornin huipulla.

Söimme lounaan yläasemalla ihastellen maisemia, jotka nyt puolestaan peittyivät sakeaan pilveen. Hetkittäin pilvet repeilivät luoden upeita näkymiä lumen kirjailemille vuorille. Ruokailun jälkeen palasimme alempana olleelle asemalle, jonka ympäristössä kävimme hieman kävelemässä ja ihastelemassa maisemia. Hieman aseman alapuolella oli järvi, joka tietysti oli vielä sulana. Aikamme maisemia ihasteltuamme palasimme asemalle, jossa lapset (etenkin Aamu) vielä leikkivät leikkipaikassa, ennen paluutamme alas.


Fellhornin huipun harjannetta pohjoiseen.


Vuoristomaisema keskimmäiseltä asemalta.


Pieni lampi huipun tuntumassa. Fellhornin huippu vasemmalla.


Alli kuvaa pakolliset muistokuvat.