Tänä kesänä osallistuin jo neljännen kerran Jukolan viestiin, tällä kertaa Jämsässä. Tuttuun tapaan osallistuin kisaan Turun Namikan kakkosjoukkuessa.

Viime syksynä lenkkeily oli jäänyt vähiin kantapääkipujen takia ja talvella en ollut saanut aloitettua kunnolla sitä uudestaan, johtuen kaikenlaisista muista kiireistä. Niinpä kisaan olin lähdössä aiempaa selvästi huonommalla kuntopohjalla. Niinä harvoina kertoina, kun olin keväällä päässyt suunnistamaan, olin kuitenkin aika hyvin pystynyt kompensoimaan huonoa kuntopohjaa tarkalla suunnistuksella. Odotettavissa oli melko tasainen maasto, mikä oli minulle etu, koska raskaassa maastossa juoksemiseen kuntoni ei olisi riittänyt. Nyt kunto juuri riitti hölkkäämään reitin läpi.

Jukola2013-normal.jpg
Kilpailukartta, johon olen piirtänyt reittini

Kuvaus kilpailun kulusta rastiväleittäin:

1. Lähdin seurailemaan uraa, joka vei läheiselle tieuralle. Siinä vastaan tuli muiden osuuksien juoksijoita, vaikka suurin liikenne olikin eteläisemmällä tiellä. Aukean ja poikkisuuntaisen tien jälkeen jatkoin muiden osuuksien juoksijoiden tekemää uraa, joka vei liikaa vasemmalle hakkuun reunalle. Siinä tein nopean paikannuksen ja korjasin saman tien uuteen suuntaan. Kokonaisuudessaan ehkä noin parin kymmenen sekunnin virhe. Kuitenkin virheestä huolimattakin Awot-väliaika-analyysin mukaan hyvä rastiväli.

2. Rastilta lähdin uraa voimalaitokselle. Ensin koetin juosta penkalla, minkä jälkeen siirryin ojan pohjalle. Voimalaitokselta juoksin tielle, jossa taas tein nopean paikannuksen ja jatkoin tarkalla kompassisuunnalla rastille, mikä näkyikin aukealla jo hyvissä ajoin.

3. Rastilta lähdin juoksemaan kohti teitä ja siinä olevaa aukeaa. Tarkoitukseni oli mennä aukean reunaa, mutta ajauduin uran mukana turhan paljon oikealle. Juoksin siis aukean poikki ja sen jälkeisen hiekkarinteen ylös. Siitä jatkoin metsää eteenpäin, kunnes hieman ennen polkua tarkistin sijaintini ja korjasin suuntani suoraan rastille.

4. Aika suoraviivainen väli. Uraa pitkin sai aika rennosti mennä, kunnes notkelman jälkeen rastin otto. Oikealla oli joku muu rasti, josta välttämättä suoraan omalle rastille.

5. En halunnut kyntää soistuneella vihreässä metsässä, joten koukkasin vihreän ympäri oikealta. Aika suoraviivainen ja helppo väli.

6. Taas päätin kiertää vihreän oikealta. Jossain kohdassa meinasin lähteä väärälle uralle, mutta vilkaisu kompassiin ohjasi taas oikealle linjalle. Kuviorajan jälkeen koukku oikealle ja soistuman jälkeen rasti oli edessä.  

7. Rastilta tielle, tiellä pysähdys juomarastilla. Tien jälkeen poikkesin turhan aikaisin metsään, rasti olikin pidemmällä kuin olin odottanut ja jouduin jo katseellani etsimään rastia. Ura vei kuitenkin rastille.

8. Lähden kompassisuunnalla rastilta eteenpäin, rastimäkeä ennen on tie, josta on helppo tarkistaa suuntansa. Kohta edessäni on kaksi siltaa, kompassista arvioin vasemmanpuoleisen vievän parempaan suuntaan. Sillan jälkeen ura vie liikaa vasempaan, joten vilkaisen karttaa ja huomaan tehneeni virhe arvion. Korjaan suuntaa oikeaan ja ennen tietä olen takaisin oikealla uralla. Seuraan uraa mäkeen, jossa törmään jonkun muun rastiin kiven vieressä. Jatkan mäkeä kävellen ylös, jonka laella on muita suunnistajia arpomassa suuntaa. Rastiviivan vasemmalla puolella rinteessä ei ole karttaan merkittyjä kiviä, joten päättelen olevani viivan oikealla puolella. Lähden vasemmalle, josta rastini löytyy. Virhe sillan valinnassa maksoi varmaan muutaman kymmentä sekuntia, kunnon loppuminen ylämäessä maksoi enemmän aikaa. Väliaika-analyysissä virhe ei kuitenkaan näy.

9. Seuraan mäen rinteen tuntumassa kulkevaa uraa suoraan rastille, ennen rastia merkityt kumpareet erottuvat selvästi.

10. Juoksen mäen vauhdikkaasti alas. Rastiviivan tuntumassa kulkee selvä ura, tarkkailen vasemmalla puolella olevaa kiveä, mutta ura vie muutenkin suoraan rastille. Jo puolessa rinteessä on muita suunnistajia etsimässä katseellaan rastia – rastihan on vasta rinteen alaosassa. Toki rastin ohi juokseminen tietäisi turhaa nousua takaisin rastille. Väliaika-analyysin mukaan paras rastivälini.

11. Rastivälin alku kielletyn alueen reunaan on helppo, mutta sen jälkeen on edessä tasaisempi alue ilman selviä kiintopisteitä. Kielletyn alueen reunasta otan suunnan kohti rastia ja seuraan sopivia uria. Kun maasto tasaisen alueen lopussa alkaa kohota, tiedän olevani rastin tasalla. Näen rastipistettä vastaavan notkelman sekä vasemmalla ja oikealla. Juuri kun olen suuntaamassa vasemmalla olevaan notkelmaan, kuulen jonkun vinkkaavan oikealta rastin olevan siellä. Ehkä noin puolen minuutin virhe, jonka väliaika-analyysikin vahvistaa.

12. Selvää uraa tien vieressä olevalle rastille, aika helppo väli.

13. Rastilta tielle, tietä soistuman ohi, tien alkaessa nousta tieltä metsään ja suoraan rastille ja juomaan.

14. Valitsin rastilta lähtevistä urista oikeaan suuntaan lähtevän, jota saatoin painaa melko vapautuneesti, koska ennen rastia vastassa olisi tie. Tielle tulin juuri sopivasti helppokulkuisen metsän juottia. Tarkka paikannus tiellä ja suoraan rastille.

15. Rastilta lähden suorassa kompassisuunnassa  ajautuen hieman liikaa oikealle, mikä on tarkoituksellista, koska siltä suunnalta ennen rastia oleva hiekkakuopan reuna ohjaa rastille paremmin. Ylitän tien ja osun suoraan kielletyn alueen kulmalle. Siitä on helppo suunnata hiekkakuopan reunaa suoraan rastille.

16. Taas ylihelppo rastiväli. Rastilta tielle ja sitä pitkin seuraavalle rastivälille.

17. Rastipiste näyttää taas melko helpolta: pieni kumpare sähkölinjan takana. Päätän olla hyödyntämättä tietä, joten lähden seuraamaan edellä menneiden uraa, joka tuo voimalinjalle hieman liikkaa vasemmalla. Korjaus voimalinjaa oikealle ja hieman sivuun, jossa leimaus. Ei ihan niin ilmeinen rastipiste kuin olisi odottanut.

18. Taas helppo rastiväli. Voimalinjaa mutkaan, siitä oikealle ja kuoppaan.  Kuoppa on sen verta syvä, että rastilippu ei näy hirveän kauas, vaikka rasti onkin kaikkien osuuksien väliaikarasti.

19. Suurin osa rastivälistä helppoa polkujuoksua, rastipiste hankala yksittäinen piste vihreän alueen keskellä. Kierrän muuntaja-alueen luonnollisestikin oikealta ja juoksen polkuja niiden risteykseen saakka. Tiheikössä en erota muiden suunnistajien selvää uraa, joten päätän mennä tarkalla suunnalla varovasti. Nyt en halua tehdä minuuttien pummia. Juuri ennen rastia erotan vasemmalla karttaan piirretyn aukion, jonka jälkeen korjaan suunnan suoraan rastille. Tässä tiheikössä olisi helposti voinut mennä läheltäkin rastia ohi.

20. Juoksen rastin takan olevalle aukiolle. Otan vasemmanpuoleisen polun, jota juoksen polkujen risteykseen, josta suuntaan suoraan kohti kisakeskusta. Tulen metsästä suoraan rastille. Tämän jälkeen ei olekaan enää kuin loppukiri vaihtoon ja kartta seuraavalle.

Kaiken kaikkiaan rata tuntui turhankin helpolta: hiukan syntyi sellainen maastojuoksufiilis. Radan keskivaiheilla pääsi maistamaan hiukan todellista suunnistusta parin rastin verran. Muuten rata meni helpon ja tasaisen alueen läpi hyödyntäen kaikilla osuuksilla samoja uria ja melko helppoja rastipisteitä. Matka oli nykykunnolleni sopiva, lopussa huomasin vauhtini hieman hyytyvän ja ihan täysillä en pystynyt lopun helppoja tieosuuksia hyödyntämään.

IMG_9500-normal.jpg
Namikan ykkösjoukkue: Saku, Mikko, Joni, Olli, Juha, Antti ja Jukka

Varsinaisia virheitä tein arvioni mukaan kolmella rastilla yhteensä runsaan minuutin verran. Myös väliaika-analyysi osoitti kolmella rastivälillä pientä virhettä, joista tosin vain yksi samalla rastivälillä kuin oman arvioni mukainen virhe. Kaksi muuta ’virhettä’ selittynevät rastivälin varmistelulla ja ylimääräisinä kartanlukutaukoina.

Alitin Juhan minulle ennakoiman ajan 8 minuuttia ja 27 sekuntia. Sijoitus omalla osuudellani oli 721:s ja nostin joukkueemme sijoitusta 67 sijaa. En juuri muista juosseeni juuri kenenkään ohi, joten sijoituksen nosto perustunee tarkkaan suunnistukseen. Käytin 7,7 kilomerin lenkkiin aikaa 1:11:05, joten kilometriajakseni muodostui 9:14. Kilometriaikakin oli selvästi kovempi, kuin mihin olen tänä vuonna pystynyt. Kokonaissuoritukseeni siis en voi kuin olla tyytyväinen.