Seikkailukasvatusopiskelijoista Henry oli järjestänyt työpaikalleen mahdollisuuden retkeilyvälineiden rakentamiseen ja tuunailuun. Aika osui varsin kiireisen toukokuun lopulle, joten paikalle ei valtavaa osallistuja määrää siunaantunut. Kuitenkin minä ja Samuli olimme saapuneet paikalle toiveenamme saada aikaiseksi keitinlaatikko bensakeittimillemme.

IMG_9462-normal.jpg
Bensakeittimen suunnittelu alkoi tietokoneelta.

Keitinlaatikko lisää bensakeiitimen turvallisuutta, koska laatikon kannella voi tukahduttaa keittimen, jos se sattuu roihahtamaan. Laatikossa on myös helppo siirrellä keitintä palavanakin paikasta toiseen, jolloin keittimen voi sytyttää ulkona ja nostaa sen jälkeen sisälle telttaan keittelyä varten. Lisäksi keitinlaatikossa on helppoa säilyttää kaikkia ruuan laitton liittyviä tarvikkeita helposti saatavilla ja samalla keitintä voi säilyttää laatikossa koottuna.

IMG_9465-normal.jpg
Kanttauskoneella taivutimme alumiinipellit muotoonsa.

Bensakeittimeni on MSR:n hiljaisin ja samalla kevein malli, Simmerlight. Oman suunnittelun tavoitteekseni asetin saada aikaiseksi mahdollisimman pieni ja kevyt laatikko. Kuitenkin niin, että sinne tarvittaessa mahtuisi Primuksen lämpörivoilla varusteltu kolmen litran kattila. Pienen laatikon suunnittelussa käytetty bensapullo osottautui varsin ongelmalliseksi. Siksi suunnittelin laatikkoni käyttämään MSR:n vajaan neljän desilitran polttoainepulloa. Kaikilla muilla kokeilemillani pulloilla laatikkoa olisi pitänyt huomattavasti kasvattaa, jotta sinne olisi sopinut pullo pumppuineen paikalleen.

IMG_9475-normal.jpg
Samuli kokoaa omaa laatikkoaan.

Materiaaleina laatikossani käytin pääsääntöisesti 0,75 mm:n alumiinipeltiä. Pulloa suojaavassa levyssä käytin ohuempaa 0,5 mm:n alumiinia, koska se ei joutune samanlaiseen rasitukseen kuin muu laatikko. Laatikon sisällä olevan tuulisuojan valmistin vain 0,2 mm:n levystä.

IMG_9480-normal.jpg
Ensimmäisellä koekäytölläni testaan laatikon pohjan lämpeämistä.

Keitinlaatikkoni piirustukset löytyvät tästä linkistä. Piirustuksissa olen merkinnyt yhtenäisellä viivalla leikattavat kohdat ja katkoviivalla taitosten paikat. Käytetty kanttikone asetti myös joitain rajoituksia laatikon suunnittelulle, kuten sen, että kyljet jouduttiin tekemään erillisinä kappaleina. Liittenä olevista kuvista selvinnee laatikon rakenne. Suurin osa taitoksista oli suorakulmaisia, mutta laatikon sivujen avoimet päät kanttasin kaksinkertaisiksi rakenteen lujittamiseksi, kuten myös tuulisuojan reunat.

IMG_9485-normal.jpg
Keittimen kiinnitin pohjaan pienillä alumiinilevyn kappaleilla.

Keiitimen liitokset teimme popniiteillä ja kansi ja pohja liitettiin toisiinsa sopivan mittaisella pianosaranalla. Kuin tilauksesta Samulilta yli jäänyt saranan pala sopi täydellisesti laatikkooni ilman lisäsovitusta.

IMG_9490-normal.jpg
Oma laatikkoni valmiina.

Laatikkoa rakentaessa pyrin säästämään painoa kaikissa kohdissa ja Henryn puntari oli ahkerassa käytössä. Pelkän laatikon painoksi tuulisuojineen tuli lopulta 777 grammaa, joka mielestäni on varsin kohtuullinen paino. Parilla kattilalla ja keittimelläkin paino asettuu alle kahden kilon, mikä ei liene liikaa talvisella ahkioretkellä. Kun tuulisuojan paino oli 72 grammaa ja oli etukäteen arvioinut pelkkien ulkoseinien painoksi ilman liitoksia 600 grammaa, voidaan arvioida noin 100 gramman painon tulleen saranasta, niiteistä ja taitoksista sekä polttoinepullon suojana olevasta pellistä.

IMG_9493-normal.jpg
Samulin laatikko valmiina.

Pajapäivä oli hyödyllinen ja hauska. Vaikka aikaa laatikon teossa hieman vierähtikin, oli kiva vaihteeksi tehdä jotain retkeilyvälineitä itse. Samalla oli hauska miettiä erilaisia ratkaisuja laatikon toiminnallisuuden parantamiseksi. Itselläni myös koko ajan oli mielessä rakenteen pitäminen mahdollisimman kevyenä ja toisaalta miettiä rakenteita polttimen hyötysuhteen pitämiseksi mahdollisimman hyvänä. Toivottavasti Henryn pajapäivälle saadaan vielä jatkoa, tuunattavia ja rakennettavia retkeilyvarusteita riittänee vielä jatkossakin.